Asioiden hoitamisen loppumaton suo

Vielä Suomen päässä ajattelin, että kunhan tämän pakkauksen tästä saa tehtyä, niin se purkaaminen sujuu sitten itsestään siellä toisessa päässä. No ei se nyt ihan niin mennyt sitten oikeassa elämässä. Olemme nyt kaksi viikkoa olleet täällä ja vielä ensi viikollakaan ei näytä olevan aikaa elää arkea ja etsiä töitä. Ja sitten lennänkin jo takaisin Suomeen muutamaksi viikoksi (lapset jäävät tänne Espanjaan kouluun ja mummi tulee hoitamaan).


Ja mihin se aika sitten katoaa?

No mistähän aloittaisin. Ihan pelkästään byrokratiaan ja asioiden hoitamiseen on mennyt tolkuttomasti aikaa. Ja joka välissä tietysti asiaankuuluvat jonot ja odotukset. Avasin kaikille omat kännyliittymät ja tilasin kiinteän nettiyhteyden. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ilman paikallista pankkitiliä, joten välissä piti käydä pankissa juoksemassa ja tiliä avaamassa. Nettiliittymän toimitusaika oli 5 päivää - 3 viikkoa (heh) ja yllätyksekseni nettiasentaja tuli jo 1,5 viikkoa tilauksesta... tosin router ei saapunut samaan aikaan, joten nyt meillä olisi netti, mutta ei saada sitä toimimaan. Suomesta tuomamme router ei tietenkään toimi täällä. Niinpä nettiyhteytemme on jo 2 viikkoa ollut mokkulan varassa, joka on jatkuvassa käytössä, kun aina joku on siihen jonossa. Itse jouduin suorittamaan pari opiskeluihini liittyvää etäpäivääkin mokkulan varassa. No sen sitten näkee laskussakin. Tähän asti on kertynyt 104 euron lasku kahdessa viikossa (vrt. normaali kk-maksu 30 euroa).

Astianpesukonetta, tuota lapsiperheiden ajan pelastajaa, ei ollut asunnossa, joten sellainen piti hankkia ja asennuttaa asuntoon. Kaikesta suurimman järjestelyhössäkän aiheutti kuitenkin IKEAn reissu. Ensimmäisellä keralla matkustimme puolen tunnin junamatkan ja saman verran kävelyreissun verran turhaan paikalle vain huomataksemme, että sekä IKEA että muut alueen kaupat olivat kinnin (joku paikallinen pyhä keskellä viikkoa?). Toisella kerralla saimme IKEA-reissuun kulumaan matkoineen yli 6 tuntia. Tarkoituksena oli laittaa kaikki kuljetuksella kotiin, mutta kasvit eivät kelvanneet kuljetukseen ja jouduimme roudaamaan ne kotiin junalla (3 isoa viherkasvia + monta pientä). Lisäksi lasten koulupöydät olivat loppu ja vaati vielä yhden IKEA-keikan saada ne parin päivän päästä samaan jakelukuljetukseen mukaan. Huoh. (tuollaisina hetkinä sitä kaipaa autoa).

IKEA-tavaroiden kuljetus on huomenna, joten ensi viikon sitten tietääkin mitä rakentaa ;) Tässä ohessa on tiety purettu koko ajan Suomesta rekka-kuljetuksella tuomiamme 33 laatikkoa. Pikku hiljaa alkaa tuntua kodilta, kun on omia esineitä ja kankaita käytössä.

Vielä olisi käytännönasioita hoidettavanakin... lapsille pitäisi löytää harrastuksia. Esikoinen haluaisi jatkaa balettiharrastustaan ja aloittaa tenniksen (meillä on taloyhtiössä tenniskenttä). Kuopus menisi mielellään show- tai disco -tanssiin. Ja lentolippuja pitäisi varata loppuvuodeksi, niin kauan kuin niitä vielä saa suht edullisesti yms.

Kiireiden keskellä nappasin nämä pari tunnelmakuvaa:

Iltakävelyllä rannassa täydenkuun aikaan

Aurinko nousee kello kahdeksan maissa, kun lapsilla alkaa koulu 

(alakoululaiset pitää saattaa ja hakea koulusta)

Ja on meillä sitä Jadeakin kova ikävä...tässä jo valmiiksi katsottuna 

Jaden ulkoilutuspuisto suoraan talomme edessä.